sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Palstalla taas!

Edellisen syksyn valkosipulit ovat näemmä elinvoimaisia edelleen - iloinen yllätys!



Sateet ovat myöhästyttäneet puutarhapalstatöiden aloitusta - aina kun ollut sopiva vapaa, on taivaalta tullut räntää tai vettä. Poutasäällä taas meillä on ollut jotain muuta sovittua menoa.

Pitkän viikonlopun lopuksi onneksi sekä sää että aikataulut suosivat ja pääsin viimein palstalle puuhailemaan.  Voikukat olivat jo päässeet hyvään kasvuvauhtiin ja sainkin niitä kaivettua kasvimaalta pois hyvän kasan. Tästä se alkaa, ikuinen taistelu, puutarhuri vs rikkaruohot!

Ensimmäiset villitulppaanit


Ensimmäiset villitulppaanit kukkivat, pienet iirikset olivat jo kukintansa lopettaneet. Onneksi ehdin nähdä ne kukassakin; välillä olen tehnyt työmatkaani pienen lenkin ja poikennut palsta-alueen kautta. Viime syksynä istutetut uudet villitulppaanit ovat nekin lupaavasti nupullaan.

En edes muista mitä kaikkea maahan laitoimme mutta ainakin tähtitulppaaneja pitäisi olla tulossa. Niitä odotan ihan erityisesti; ovat minusta ihan hurjan kauniita ainakin kuvissa. Ihanan kirjopikarililjan nuput nuokkuvat vielä unessa, näiden kukintaa odotan myös kovasti.

Kirjopikarililjat olivat vielä nupullaan.

Raparperi puski lehtiä ja kukkanuppuja jo oikein voimallisesti. Varsista olisi ehkä jo saanut piirakka-ainekset mutta jätin ne vielä kasvamaan. Ensimmäiset salaattitarpeet sen sijaan olivat jo ihan kerättävässä kunnossa; tarhasuolaheinä on jo pörheä ja ruohosipuli pukkasi vihreää kortta.


Käänsin tänään melkein kaikki vihannespenkit - ne, joihin syksyllä kasasimme malvanvarret ja muut kompostiin mahtumattomat, jätin vielä koskemattomiksi. Komposti on talven jäljiltä turhan täyden näköinen edelleen, pitänee kaivaa kasvijätteelle iso kuoppa ja peitellä kuivat varret sinne.



En ole vielä lainkaan suunnitellut mitä kasveja laitan mihinkin. Tarttis varmaan alkaa miettiä! Pitää palautella mieleen mitä viime kesänä oli missäkin ja hoitaa kylvöille ja istutuksille jonkinlainen rotaatio viime vuoteen nähden. Vuoroviljelyllä maa jaksaa paremmin.

Taimia tulossa esikasvatuksessa; työhuoneen kasvikasvattamossa itää pontevasti esimerkiksi viidakkokurkku. Pidän peukkuja että saan elinvoimaiset taimet ja loppukesästä satoakin maisteltavaksi. :)

Tästä se lähtee.






2 kommenttia:

  1. Komeita raparpereja!
    Minä en koskaan tee mitään viljelysuunnitelmia. Varmaan kannattais! Oon aina ihan purjeessa, että mitä istutan mihinkin! Ja en muista mitä on ollut missäkin edellis vuonna. Aina oon silti jotain maahankin saanut ja satoakin tullut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun on kyllä varmaan pakko tehdä jonkin sortin suunnitelmaa, on niin hirveesti kaikkea mitä haluaisin laittaa ja siihen suhteutettuna vähän tilaa! :D

      Poista